Osatyökykyiset halutaan työelämään – kirjoittaa YLE.fi mielenkiintoisessa artikkelissa.

Sopivia töitä kyllä löytyy, kun yrityksissä mietitään tarpeeksi, uskoo osatyökykyisiä työntekijöitä välittävän rekrytointiyhtiön johtaja.

YLE, HEIDI SULLSTRÖM

8.4.2024 16:45.

Helsinkiläinen Niina Tuovinen on palanut useita kertoja loppuun.

Nyt hän haluaa palata työelämään. Hän etsii käytännöllistä työtä, esimerkiksi varastossa, siivoojana tai henkilökohtaisena avustajana. Työaika voisi olla ainakin aluksi yksi päivä viikossa.

– Olen osatyökykyinen, en pysty mihin vain. Joudun laskemaan tarkasti voimavarani ja tunnit mitä teen.

Tuovinen on ammatiltaan toimittaja, mutta ei ole työuupumuksen takia voinut tehdä sitä työtä viime vuosina.

Töihinpaluussa häntä innostaa eniten tunne osallisuudesta.

– Se, että saa kokemuksen siitä että osaa tehdä jotain ja sillä mun tekemisellä on merkitystä jollekin toiselle. Se tuo itsetuntoa ja omanarvontuntoa.

Tuovinen kokee saaneensa yhteiskunnalta paljon. Työnteko tuntuu siltä, että antaa jotain takaisin. Tietenkin myös palkalla on merkitystä.

– Ei ole kiva elää pienillä tuilla.

Niina Tuovisen tilanne ei ole lainkaan toivoton. Palaamme siihen jutun lopussa.

Rekrytoija puhuu täsmätyökykyisistä

Hallitusohjelmassa nähdään, että osatyökykyisten saaminen työelämään voisi olla yksi vastaus työvoimapulaan.

Vuokratyö- ja rekrytointiyhtiö Remmi Työpalvelun hallituksen puheenjohtaja Mika Mustakallion mukaan osatyökykyisille löytyy kyllä sopiva työnkuva, kun yrityksissä halutaan miettiä tarpeeksi.

Remmi välittää työntekijöitä muun muassa ravintoloihin, hotelleihin ja päiväkoteihin. Sen yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Suomen autismikirjon yhdistys ja Kehitysvammaliitto.

Osatyökykyisen sijaan Mustakallio puhuu täsmätyökykyisistä tai erikoisosaajista.

Yksi tällainen erikoisosaaja työskentelee Remmin yhteistyökumppanin asiakasyrityksessä. Hän käy kaksi kertaa viikossa puhdistamassa kahvikoneen.

Mustakallion mukaan juuri tällaiset ”ei kenenkään vastuulle kuuluvat” tehtävät jäävät helposti yrittäjän tai johtajan vastuulle, ja ilman erikoisosaajaa hän hoitaa ne omalla ajallaan.

Toisessa tapauksessa siivoustyötä hakenut ei osannut suomea eikä englantia. Hän pääsi kuitenkin töihin, kun hänen puolisonsa tuli ensimmäiselle työkeikalle mukaan, ja he yhdessä tekivät kartat siitä, mistä siivotaan.

– Ratkaisut ovat lopulta aika yksinkertaisia.

Valtiokin etsii töitä osatyökykyisille

Myös valtio yrittää parantaa osatyökykyisten tilannetta. Kaikkein vaikeimmin työllistyvien tueksi perustettiin pari vuotta sitten valtion erityisyhtiö Työkanava.

Sen listoille pääsyä rajataan tiukasti: työnhakijaksi pääsee TE-palvelujen päätöksellä, jos kaikki muut keinot, kuten työkokeilu ja uudelleenkoulutus on jo kokeiltu. Lisäksi hakijalla pitää olla todistus vammasta tai sairaudesta sekä motivaatio töihin.

Työkanavan toimitusjohtaja Sari Nikkolan mukaan työntekijät ovat saaneet varsinkin avustavia töitä muun kiinteistöpalveluista, kaupasta, hoiva-alalta ja teollisuudesta.

Työkanava välittää työvoimaa tavallisille yrityksille.

– Asiakkaamme ovat yrityksiä, joilla on työvoiman tarve ja halua tehdä vastuullista henkilöstöpolitiikkaa, Nikkola sanoo.

Remmin Mustakallion tavoin myös Sari Nikkola uskoo, että osatyökykyisille sopivia työnkuvia kyllä löytyy, kun yrityksen toimintaa katsotaan uusin silmin.

– Meillä Suomessa on vähän sellainen hankaluus, että aika monet työtehtävät on määritelty hyvin tarkasti ja koko prosessi on mietitty hyvin yksityiskohtaisesti. Silloin täytyy tehdä pientä töiden järjestelyä, rikkoa se vanha prosessi, että työtehtäviä löytyy.

Byrokratia hidastanut Työkanavan käynnistymistä

Työkanavan esikuva on Ruotsissa jo yli 40 vuotta toiminut Samhall AB, jonka palkkalistoilla on noin 24 000 työntekijää.

Työkanavalla työntekijöitä on tällä hetkellä parikymmentä. Toiminnan käynnistyminen on ollut hidasta, Nikkola myöntää. Yksi syy on se, että toiminta aloitettiin tyhjältä pöydältä. Toinen on byrokratia, jota hän toivoo kevennettävän.

TE-palveluiden arvioinneissa kesti odotettua kauemmin. Sitä on Nikkolan mukaan voinut hidastaa esimerkiksi todistusten puuttuminen. Varsinaiseen asiakastyöhön päästiin viime syksynä, Nikkola kertoo.

Kolmas syy toiminnan verkkaiseen käynnistymiseen on työllisyystilanne.

– Tämä aika ei ole kovin helppo sille, että löytyy uusia työtehtäviä. Onneksi nyt on löytynyt edes tämän verran töitä, että on päästy alkuun.

Tavoitteena on nostaa työntekijöiden määrä tänä vuonna noin pariin sataan. Työntekijöitä voisi olla kuitenkin huomattavasti enemmänkin.

Työvoimapalveluiden listoilla on noin 30 000 ihmistä, joilla on lääketieteellisen arvion mukaan työkykyä rajoittava vamma tai sairaus, Sari Nikkola sanoo.

Osalla työkyky on kuitenkin niin heikko, ettei työllistyminen aidosti enää ole mahdollista. Työkanavalle potentiaalisia työntekijöitä olisi hänen mukaansa noin 10–15 000.

Osaajapula pakottaa jakamaan työt uudestaan

Työkanava toimii toistaiseksi vain pääkaupunkiseudulla, joten se ei tavoita kaikkia Suomen osatyökykyisiä, Nikkola sanoo.

– Työkanava voisi olla uudisraivaaja, näiden erilaisten käytäntöjen rakentaja.

Töiden järjestelyä joudutaan miettimään joka tapauksessa uudestaan osaajapulasta johtuen, jotta ne työntekijät, joilla on harvinaista erityisosaamista, voisivat keskittyä siihen, Sari Nikkola sanoo.

– Muita töitä voivat tehdä sellaiset henkilöt, jotka tällä hetkellä jäävät työmarkkinan ulkopuolelle.

Hyviä uutisia

Niina Tuovinen lähettää sähköpostia pari viikkoa haastattelun jälkeen. Hänellä on iloisia uutisia: Hän aloittaa pian työt henkilökohtaisena avustajana.

Työaika on hänen toiveensa mukaisesti yksi päivä viikossa.

– Sellainen tuntuu nyt sopivan parhaiten tähän elämäntilanteeseen ja voimavaroihin.